Panokset ovat suuret ja jakavat mielipiteitä syvästi: tulisiko Palestiinan valtion tunnustamisen edeltää rauhanneuvotteluja vai päinvastoin? Ovatko Israel ja Palestiina valmiita kumpaankaan? EPTV tutkii.

Palestiinan asema itsenäisenä valtiona: rauhan peruskivi vai huipennus?

https://api.multimedia.europarl.europa.eu/documents/20125/11922113/m003-0306-fi.srt

498 ääntä puolesta, 88 vastaan  ja 111 pidättymistä.

Tällä äänestyksellä parlamentti ilmaisi  tukensa Palestiinan valtiolle

Hyväksytty päätöslauselma on  parlamentin poliittisten ryhmien

pitkien ja vaikeiden  neuvottelujen tulos.

Hyväksytty teksti ei velvoita valtioita  hyväksymään Palestiinan valtiota.

Eräät mepit kuitenkin halusivat sitä.

EuroparlTV tapasi useita  asiassa mukana olevia osapuolia:

meppejä,  palestiinalaishallinnon edustajia,

Israelin suurlähettilään, historioitsijan...  he kaikki kertoivat näkemyksensä.

Maria Arena on  belgialainen sosialistimeppi.

Hänen poliittinen ryhmänsä  vaati parlamenttia

äänestämään Palestiinan  itsenäisen valtion tunnustamisesta.

osoittavat, että olemme  menossa pois ratkaisusta,

kahden valtion ratkaisu  ei ole ehkä enää mahdollinen.

Siksi meidän on lopetettava  nykyiset tapahtumat

ja koottava sitten eri osapuolet  neuvottelupöydän ääreen.

Tunnustaminen on  tarpeellinen sen vuoksi.

En usko, että on muuta vaihtoehtoa  kuin tunnustaa Palestiinan valtio

Samaa mieltä on palestiinalaishallinnon  EU:n suurlähettiläs.

Leila Shahid uskoo,  että Palestiinan valtion tunnustaminen

on tärkeä jarru  Israelin siirtokunnille.

Israel väittää neuvottelevansa  mutta perustaa siirtokuntia päivittäin.

Niitä on nyt yli puoli miljoonaa  Palestiinan alueella,

700 km:n pituinen muuri ja Itä-Jerusalem  on nyt täysin valloitettu ja otettu.

Jos kieltäydymme  kahden valtion ratkaisusta,

jos annamme hallituksen perustaa  siirtokuntia kuten se tekee nyt,

yhdessä valtiossa, jossa on vuonna 2020  yhtä monta palestiinalaista ja israelilaista.

EU:n sosialidemokraatit kehottamaan  tunnustamaan Palestiinan ilman ehtoja.

Tavoite, jonka taakse on mahdotonta  koota riittävää enemmistöä täysistunnossa.

Neuvottelujen jälkeen hyväksytty teksti  määrää, että parlamentti

tukee Palestiinan valtiota periaatteessa  samoin kuin kahden valtion ratkaisua

ja sanoo, että sen tulee kulkea käsikkäin  uusien rauhanneuvottelujen kanssa.

Palestiinan valtion tunnustaminen alkaa  siitä, mihin rauhanprosessi päättyy

näiden kahden osapuolen välillä, koska  molemmat ovat nyt oikeasti olemassa,

Avainehtona on näiden osapuolten,  jotka tuodaan

neuvotteluihin kasvotusten,  demokratisoituminen.

Meillä on nyt  demokraattinen valtio, Israel,

mutta Israelilla on vastassaan valtio,  joka ei hallitse demokraattisesti.

on tuettava todellista  demokratiaan siirtymistä Palestiinassa.

Se tarkoittaa tietysti, että demokratian  kieltävät ryhmittymät on eristettävä.

Mepeille, jotka hyväksyivät tekstin  suurella äänienemmistöllä, on

tärkeintä kannustaa Israelia ja  Palestiinaa aloittamaan taas vuoropuhelu.

Mutta mitä heprealaisvaltio  ajattelee siitä?

Israelin EU:n suurlähettiläs  tekee asian hyvin selväksi.

Palestiinalaisia ja israelilaisia  ei voida pakottaa hyväksymään

ulkopuolisten mielipiteitä. Valitan,  mutta ne ovat kaksi itsenäistä entiteettiä

ja niiden täytyy haluta itse tehdä niin

Haluatte, tai niin  olen ainakin ymmärtänyt,

pakottaa Israelia ja Palestiinaa  puhumaan toisilleen.

Valitettavasti se pitää ne  kauempana toisistaan.

Palestiinan tunnustaminen  jakaa mielipiteet Israelissa.

Elie Barnavi, historioitsija ja Israelin  entinen suurlähettiläs Ranskassa,

kuuluu 800 israelilaisen älykön ryhmään,  joka on allekirjoittanut vetoomuksen

Palestiinan valtion  tunnustamisen puolesta.

Saamme joko kansainvälisen, määrätyn  ratkaisun tai emme mitään.

Se johtuu monesta syystä, etenkin  vastapuolten poliittisesta heikkoudesta.

Voimme sotia. Ei tarvitse  olla poliittisesti vahva sotiakseen.

Sota yhdistää ihmisiä.  Rauhan aikaansaaminen on toinen asia.

Kun pääministeri Rabin yritti sitä,  hänet murhattiin.

Israelilaisilta ja palestiinalaisilta  pyydetään jotain,

mikä on äärimmäisen tuskallista  ja aiheuttaa syviä erimielisyyksiä.

Vaikkei EP:n päätöksellä ole juridista  arvoa, se on tärkeä ja hyvin symbolinen.

Se on ainoa tila, jossa kaikkien  28 jäsenmaan mielipiteet voidaan ilmaista,

se ei ole merkityksetöntä. Se edustaa  puolta miljardia EU-kansalaista.

EP:n olisi täysin omituista olla  tunnustamatta yhteistyökumppaniaan.

Olen EU:n suurlähettiläs,  ketä minä edustan?

Mitä kauemmin  tätä tilannetta pitkitetään,

sitä enemmän näemme tätä  yhä kamalampaa tilannetta:

yhteiskuntaa, kahta osapuolta,  jotka pakotetaan elämään yhdessä,

mutta jotka ovat epätasa-arvoisia -  miehittäjä ja miehitetty.

Eli jos Palestiinan valtiota ei ole,  ei erottamista,

ei rajaa -  meillä ei ole vielä rajaa,

mikä on poikkeama  kansainvälisen oikeuden kannalta -

tilanne jatkuu  ja sionistinen projekti päättyy.

EP:n äänestettyä YK:n turvallisuus-  neuvosto toimii nyt diplomatian keinoin

palestiinalaishallinnon  ja Israelin välillä.

Palestiina on jo jättänyt  suunnitelman kestävästä rauhasta.

Jos se hyväksytään, se pyrkii  luomaan rauhan 2015 mennessä

ja saamaan Israelin joukot  vetäytymään miehitetyiltä alueilta