Gabriele Zimmer ylistää 2009-2014 vaalikauden kohokohtia mutta kritisoi hänen mukaansa Euroopan odottaman kriisin hallintaa.

Viiden vuoden matka Euroopan yhtyneen vasemmiston peräsimessä

https://api.multimedia.europarl.europa.eu/documents/20125/11779043/v009-0004-fi.srt

Euroopan yhtynyt vasemmisto /  Pohjoismaiden vihreä vasemmisto.

Heidän mottonsa on muuttaa EU:ta ja  lopettaa budjetin pakkoleikkaukset.

GUE/NGL:n puheenjohtaja  Gabriele Zimmer

tiivistää tämän parlamentin ryhmän  35 jäsenen työn.

Gabriele Zimmer, tervetuloa.  2009-2014, viisi vuotta.

Minulle itselleni tärkein oli se, kun  minut valittiin ryhmäni puheenjohtajaksi

Tai kun tapasimme  sosiaalisten liikkeiden ihmisiä

ja tajusimme, että kun otamme kantaa  parlamentissa, se todellakin huomataan

Entä talous? Viimeisten viiden vuoden  ykkösaihe on ollut kriisi.

Mitä te ajattelitte siitä  ryhmänne näkökulmasta?

Oli selvää jo ennen vaalikautta,  että kriisi iskisi rankasti

ja että se, miten EU taistelee kriisiä  vastaan, dominoisi tätä kautta.

Sen vuoksi en ole tyytyväinen siihen,  miten hoidimme sitä.

Esimerkiksi?  - Minusta kriisin hallinta

koska se perustui siihen, että ihmiset  ottivat kriisin vaikutukset niskoilleen,

vaikka he olivat vähiten syyllisiä siihen  ja kun taas sen aiheuttajat säästettiin.

Vaikka se miten pankkien yksityiset velat  käännettiin julkiseksi velaksi

ja sitä seuraavat valtavat  kansallisten budjettien leikkaukset,

jotka esim. Kreikassa, Portugalissa,  Espanjassa ja Irlannissa,

johtivat lähes mahdottomiin  elinolosuhteisiin.

Miksei tehty enempää? Parlamentin  vasemmisto ei ole niin huono.

Ettekö voineet tehdä yhteistyötä  muiden kanssa, S&D:n, vihreiden?

Siinä oli tilaisuus  todelliseen yhteistyöhön.

Vain tietyissä asioissa.  Sosialidemokraatit kannattivat aluksi

säästötoimien ideologiaa ja väittivät,  että tilanne oli sellainen.

Kreikka ei ollut hoitanut asioitaan,  se oli elänyt yli varojensa

ja sen vuoksi sen pitäisi  nyt kestää leikkauksia.

Kunnes he tajusivat, että  troikan ja EU:n nimissä määrätyt toimet

epäonnistuisivat eivätkä syylliset  joutuisi rahoittamaan velkojen maksua.

Uskotko nyt, ettei kukaan troikassa  tiennyt, minne matka oli menossa?

Uskon, ettei kukaan halua  ottaa syytä niskoilleen.

Troikan sisällä on valtavia  mielipide-eroja sen minäkuvasta

ja siitä, kuka on oikeastaan vastuussa  siitä, että troikka painosti

laskemaan palkkoja, leikkaamaan  työpaikkoja, yksityistämään.

Nyt kukaan ei halua ottaa tästä  syytä niskoilleen, ja se on väärin.

Heidän pitäisi myöntää se,  että heitä voidaan pitää vastuussa

ja heidät voidaan velvoittaa muuttamaan  politiikkojaan, muuten kaikki on ilmassa.

Olisi toiminut eri tavalla?  - Kyllä, totta kai.

En olisi antanut tukipaketteja pankeille  vaan pitänyt heitä vastuussa,

olisin pitänyt rahoitusmarkkina-  keinottelijoita vastuussa

ja rahoittanut investointiohjelmia,  jotka tukevat sosiaalista aspektia,

työpaikkojen luomista ja säilyttämistä  sekä pk-yrityksiä.

Paljon olisi voitu tehdä.  - Tilastojen mukaan

Mutta omat vaalinäkymäsi  eivät ole hassummat.

Vasemmiston  vai parlamentin tulevaisuuden?

Parlamentin tulevaisuuden,  johon kuuluu Vasemmiston tulevaisuus.

Selvä, katsotaan sitä  tältä kulmalta.

Saimme maistiaisen tulevasta joku viikko  sitten Estrela-mietinnön äänestyksessä.

Näimme, miten konservatiivien enemmistö

yritti kovasti kaataa tärkeitä arvoja  ja perua vakiintuneita normeja,

etenkin naisten oikeuksien  ja itsemääräämisoikeuden suhteen.

EP:ssä kiisteltiin kaikkien elämäntyylien  ja avioliittojen tunnustamisesta.

Uskon, että vaalikampanja kiinnittää  huomiota tähän vielä enemmän.

Ja pelkään, että koemme  kansallisen konservatismin nousun,

jonkinlaisen eurooppalaisen  Teekutsu-liikkeen.

Eräissä ihmisissä havaitsemani  syvä suvaitsemattomuus puistattaa.