Miten niiden roolit ja valtaoikeudet ovat verrattavissa toisiinsa? EuroparlTV seurasi edustajia rapakon molemmin puolin.

Rinnakkain: Parlamentti Strasbourgissa, kongressi Washingtonissa

https://api.multimedia.europarl.europa.eu/documents/20125/11987537/m003-0304-fix.srt

Paljon on sanottu USA:n  ja EU:n erityisestä suhteesta,

transatlanttisesta kumppanuudesta,  joka voittaa kaikki muut.

Molempien puolten lainsäädäntöelimet  ovat ratkaiseva osa yhtälöä.

Euroopan parlamentti täällä,  kongressin kaksi kamaria Washingtonissa.

Reportteri kiitää rapakon poikki  vertaillakseen näitä.

Kaksi poliitikkoa selittää  meille eräitä pulmallisuuksia

Republikaani Erik Paulsen Minnesotasta,  kongressiedustaja 7 vuoden ajan,

sosialistien ja demokraattien  Bernd Lange Saksasta,

ja historioitsija Vincent Morelli  Congressional Research Servicesta.

En sanoisi, että näiden kahden välillä on  merkittäviä valtaeroja,

molemmat ovat ainutlaatuisia instituutioita  omine vahvuuksineen ja heikkouksineen.

Mutta siinä, mitä nämä lainsäädäntöelimet  voivat tehdä, on hienoisia eroja.

Kongressi nousi vapaussodan tuhkasta  1770-luvulla.

Nyt sen molemmissa kamarissa -  edustajainhuoneessa, 435 jäsentä,

ja senaatissa, 100 jäsentä -  republikaanit ovat enemmistönä,

mikä tekee vaikeaksi  demokraattipresidentti Obaman

Siinä on 7 suurta poliittista ryhmää  EU:n 28 jäsenvaltiosta.

Enemmistönä ovat keskustaoikeisto,  keskusta ja keskustavasemmisto.

Kongressi: liittovaltion budjetti,  ulkopolitiikka, veronkanto,

ylimpien virkojen nimitykset ja presidentin  erottaminen virkasyytteellä.

Euroopan parlamentilla on  yhteispäätös- ja estovaltaa

budjetissa, komission valinnassa  ja eräitä valvontaoikeuksia.

Se ei voi tehdä lakialoitteita tai kantaa  veroja, ulkoasioissa se voi vain neuvoa.

Jokainen kongressin jäsen voi  tehdä lakiesityksen minä päivänä tahansa,

kun taas EP odottaa suuria lakeja  komissiolta.

Mielenkiintoinen malliesimerkki  on TTIP,

transatlanttinen kauppa-  ja investointikumppanuus,

josta Euroopan komissio  ja Yhdysvallat neuvottelevat.

Parlamentti ei ole suoraan  mukana neuvotteluissa.

Silti sen kansainvälisen kaupan  valiokunnan johtaja

Bernd Lange on nyt  neuvottelemassa Washingtonissa.

Menemme nyt Capitol Hillille  tapaamaan eräitä kongressiedustajia

ja antamaan heille selvän viestin siitä,

että odotamme USA:lta  kunnianhimoisempaa kantaa.

Ja tämä neuvo EU:n neuvottelijoille:  - Ottakaa mielipiteemme huomioon,

muuten tulee olemaan vaikeaa  saada sopimus läpi parlamentissa.

Ne ajat,  kun kauppasopimuksista neuvoteltiin

republikaaniedustajaa,  joka on tiiviisti mukana TTIP:ssä

ja hyvin tietoinen  Euroopan parlamentin

koneistosta ja vallasta -  ja joskus sen puutteesta.

Parlamentti  heijastaa yleistä mielipidettä

varmistaen, että komissio seuraa  tiettyjä neuvotteluohjeita,

joten haluamme täyden keskustelun siitä,  mitä niiden ohjeiden tulisi olla.

Teemme samoin kongressissa, kun  neuvomme presidenttiä neuvotteluissa

kauppalähettiläämme kanssa, ja uskomme,  että se tuottaa parempia tuloksia.

Paulsen tietää myös,  että parlamentti on hylännyt

kuten Actan, väärentämisenvastaisen  kauppasopimuksen,

jonka moni suuri valtio allekirjoitti  mutta EU hylkäsi,

koska se heikensi meppien mielestä  kansalaisten oikeuksia.

He haluavat vastata siihen,  mitä valitsijat pitävät tärkeänä.

Ja järjestelmä on jossain määrin  samanlainen kuin USA:ssa,

kun mepit yrittävät itse asiassa  antaa neuvoja komissaarille.

Uusi kauppasopimus EU:n kanssa  tasoittaa USA:n yrityksien tilannetta.

Yhdysvalloissa toimitaan eri tavalla,  se on selvä.

Mutta he näkevät enemmän yhtäläisyyksiä  EU:n kanssa kuin eroavaisuuksia

demokratian toteuttamisessa.  Ja se on tärkeää.

Se lähentää parlamentteja,  saa ne kuuntelemaan toisiaan.

EU-neuvottelut tulevat  saamaan enemmän kannatusta,

koska kyse on ystävistämme,  liittolaisistamme,

arvomme ovat samat.  Vahvempaa kahden puoleen tukea...

Uskon siis, että neuvotteluista  innostutaan yhä enemmän

ajan myötä tiedostaen hyvin,  että niihin menee vielä noin vuosi,

Miten Euroopan parlamentin  valtaoikeudet kehittyvät seuraavaksi?

Vuoden 2009 Lissabonin sopimus  antoi sille lisää valtaa

ja teki komissiosta ja Eurooppa-neuvostosta  vähemmän hämäriä elimiä,

jotka hoitivat 500 miljoonaa kansalaista  koskevia lakeja suljettujen ovien takana.

Mutta uudet valtaoikeudet vaatisivat  uutta EU:n perussopimusta,

eikä sellaista ole vielä näköpiirissä.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka  eivät kuulu vielä EU:n toimialaan,

Mutta vielä on pari politiikan aluetta,  jotka eivät ole täysin kehittyneitä.

Mutta kaiken kaikkiaan Lissabonin sopimus  antoi EP:lle paljon lisää valtaa,

ja sitä on käytettävä asianmukaisesti.

Actan kohdalla komissio  herätettiin voimalla todellisuuteen.

Jännitteitä ja vallan jakautumista  on silti vielä jäljellä.

Moni asia on vielä  jäsenvaltioiden käsissä,

jotka toimivat yksittäin ja yhdessä  Eurooppa-neuvoston välityksellä.

Vuoteen 2009 yleinen mielipide  komissiossa ja jäsenvaltioissa oli,

että kansainvälisistä sopimuksista  neuvoteltiin ilman EP:n osallisuutta.

pitää neuvotella meppien läsnä ollessa.

valta vaihtelee,  se ei pysy koskaan muuttumattomana.

Se vähenee ja kasvaa aikakausien myötä  sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa.

Ja tällä hetkellä se muuttuu täällä  meppien mukaan heidän edukseen.