Vuonna 1965 komission puheenjohtaja Hallsteinin ehdotuksista raivostunut Ranska ilmoitti, ettei osallistuisi neuvoston kokouksiin ennen kuin saisi tahtonsa läpi. Teemme katsauksen tyhjän tuolin kriisiin.

Historia: Tyhjän tuolin kriisi

https://api.multimedia.europarl.europa.eu/documents/20125/15281605/V001-0005-FI.srt

TYHJÄN TUOLIN KRIISI -  30. KESÄKUUTA 1965

mutta kun kiista lopulta puhkesi keskiyöllä  30.6.1965

se johti kriisiin, jollaista uusi Euroopan  yhteisö ei ollut ennen nähnyt.

Vallankumouksellinen ajatus  ylikansallisista

yhteisistä maatalousmarkkinoista,  itsenäisesti rahoitetuista ja valvotuista,

oli liian vallankumouksellinen yhdelle  jäsenmaalle.

Ranska ja sen presidentti De Gaulle  iskivät jarrut pohjaan.

Carlo Casini johtaa puhetta EP:n  perussopimusasioiden valiokunnassa.

Olin silloin 30 vuotta vanha,  mutta muistan faktat hyvin.

eli Ranskan poissaolo  ministerineuvostosta

tuntui merkitsevän sen alkuperäisen  projektin loppua,

ETY:n ulkoministerit olivat keskustelleet  kolmen päivän ajan

komission puheenjohtaja Hallsteinin  ehdotusta.

Ennen Ranskan puheenjohtajakauden  loppua keskiyöllä 30.6.

olisi pitänyt löytää ratkaisu, mutta sitä ei  löytynyt.

Italia, Saksa, Belgia, Alankomaat ja  Luxemburg

Sen sijaan ulkoministeri Maurice Couve  de Murville ilmoitti,

Ranska ei toistaiseksi osallistuisi  neuvoston kokouksiin.

György Schöpflin työskenteli Lontoon  kansainvälisten asioiden instituutissa.

De Gaulle ymmärsi, että tällä tulisi  olemaan vakavia seurauksia

Hallsteinin visio komission omista  resursseista YMP:n rahoittamiseksi,

ja määräenemmistöpäätökset  neuvostossa

olivat siirtoja federalismin suuntaan, joita  De Gaulle ei voinut hyväksyä.

Ranskan tuoli neuvostossa pysyi tyhjänä  kuuden kuukauden ajan.

Tammikuu 1966: puheenjohtajamaa  Luxemburg yrittää sovittelua.

Ranska kärsi maatalousmarkkinoiden  tukkimisesta taloudellisesti.

De Gaulle ymmärsi, että Ranskan  sormenjälkiä on kaikkialla EU:ssa -

tai ETY:ssä, kuten se silloin oli - ja että  oli Ranskan etujen mukaista pysyä siellä.

Mutta hän muotoili sitä uudelleen, ja  uskon hänen onnistuneen siinä.

"Luxemburgin kompromissin" myötä  YMP:n omaa rahoitusta lykättiin

samoin kuin EP:n hoitamaa talousarvion  valvontaa.

Lisäksi jäsenmaat saivat epämuodollisen  veto-oikeuden

enemmistöpäätöksiin, jotka voisivat  vaikuttaa kansallisiin etuihin.

Kriisi oli ohi. Mutta federalistien unelma  oli kokenut takaiskun.

Tänään muistamme tyhjän tuolin kriisin,  ja olemme mielissämme.

Sillä tänään tuo tuoli ja kaikki kuusi tuolia  ovat käytössä.

Tänään meillä on 27 käytettyä tuolia, ja  tulevaisuudessa toivottavasti lisää.