Onnistuneeko komission uudistettu kalastuspolitiikka elvyttämään mertemme kalakannat ja pitämään kalastajat töissä? Paneelimme keskustelee.

Eurooppalaisia kysymyksiä: Kalastelemassa oikeaa ratkaisua

https://api.multimedia.europarl.europa.eu/documents/20125/15697893/M001-0073-FI.srt

Löytyykö näistä kaupoista  10 - 20 vuoden kuluttua yhä kalaa?

Vai olemmeko kalastaneet  rajoituksetta niin paljon,

että jotkut lajit  ovat kadonneet kokonaan?

Komissio uskoo, ettei vaihtoehtoja ole:  meidän on kalastettava vähemmän.

He uskovat, että kaloja riittää,  mutta kiintiöjärjestelmä ei toimi.

Gaëlle Le Ficher kävi Ranskassa  kuuntelemassa kalastajia.

Keskustelemme vieraidemme kanssa  yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksesta.

Kello 2.30, Boulogne-sur-Merin satama,  Pohjois-Ranska.

Nämä alle 12-metriset veneet  lähtevät vuoroveden mukana

ja antavat 8 km:n verkkojensa  ajelehtia lähellä rantaviivaa.

Jérémy Florent -verkkoaluksella  tiedetään paljon

EU-säännösten ansiosta  tai niiden vuoksi:

kalastuksesta, kiintiöistä  ja vaadittavasta ajasta.

voivatko hänen lapsensa  seurata hänen jalanjäljissään.

Politiikan pitäisi pelastaa kalastus,  mutta tuntuu, että meistä halutaan eroon.

Rakastamme työtämme,  merta, vapautta.

Meillä on nyt aivan liikaa lakeja,  teknisiä säännöksiä ja kiintiöitä.

Lhomelseille ja muille  Boulognen kalastajille

Christophe Lhomel haluaisi, että Bryssel  tarkastelisi tilannetta tarkemmin.

Kukaan ei ole ikinä tullut Brysselistä  veneeseeni ja sanonut:

Käyttöön tulee lupa, jossa on  pisteitä kalastajien rankaisemiseksi

Mitä he tekevät kaloille,  joita he saavat mutteivät saa kalastaa?

Jos noudattaisin nykysääntöjä, minun pitäisi  heittää puoli laatikkoa kampelaa pois.

Miksi?  - Koska minulla on 25 kg merianturaa.

Mutta saan pyytää vain 30 %  muita kuin kohdelajeja.

En usko tyhjentäneeni merta laatikoillani.

Pidän ne, vaikka rikonkin lakia,  koska en heitä enää kaloja pois.

Kalastajilla on siis vaikeuksia ymmärtää  ja hyväksyä kalastusrajoitukset.

Komissio on ehdottanut  yhteisen politiikan suurta uudistusta.

Vieraamme kertovat meille,  mitä tämä pitää sisällään

ja onko se oikea ratkaisu  kalojemme kannalta.

Kanssani on tänään  Isabella Lövin Euroopan vihreistä,

Guido Milana  sosialistien ja demokraattien ryhmästä,

ja Javier Garat, kalastajaliitto  Europêchen puheenjohtaja.

Onko todella kalastettava vähemmän,  jotta kalastus voisi jatkua?

Voisitko kertoa meille, miksi  yksi uudistuksen avainkysymyksistä

No, meidän on mukautettava  kalastajien määrää

Tämä on ensimmäinen askel,  joka meidän on otettava.

Ja sitten heillä,  jotka yhä ovat bisneksessä,

tulisi olla kukoistava bisnes  ja taattu työpaikka.

Jos emme tee mitään nyt,  kenenkään työ ei ole turvattu.

Tämä on Euroopan kalakantojen  surullinen tila.

Eikö kalaa ole tarpeeksi, vai onko niitä,  kuten Boulognen kalastajat sanoivat?

että kaikkialla olisi valtavaa  ylikapasiteettia.

Tietysti joillakin lohkoilla  on ylikapasiteettia,

On tutkittava jokaista lohkoa,  kaikkia kalastuksen alueita,

ja määritettävä,  onko niillä ylikapasiteettia vai ei.

Guido Milana, uskotko että  informaatiomme on täydellistä?

Kun tapaamme kalastajien tapaan joka  päivä työtä tekeviä ihmisiä, he sanovat,

"Seitsemänteen kuukauteen mennessä  olemme jo ylittäneet kiintiömme."

Uskotko, että nykyinen tietojärjestelmä  on kunnossa?

Uskon, että tieteellisellä yhteisöllä  on metodinsa...

Meidän tulisi luultavasti monitoroida  tieteellistä yhteisöä

sen tarkistamiseksi,  ovatko tiedot tarkkoja.

Tietenkään emme voi luottaa  yksittäisiin kalastajiin yhdestä satamasta,

muuten saamamme kuva ei ole täydellinen.

Meillä on tavoite. Yhteinen kalastuspolitiikka  on epäonnistunut.

Hahmottelemme nyt uutta  yhteistä kalastuspolitiikkaa,

Minusta olisi väärin olla ottamatta käyttöön  korjaavia toimenpiteitä.

Ne voisivat olla rajoittavampia  joissain suhteissa,

mutta ne on mukautettava  mertemme luonteeseen.

Eikä tämän tulisi olla Euroopan taholta  yksipuolinen toimi.

Jaamme suuren osan meristämme  ei-eurooppalaisten maiden kanssa.

Kalataloutemme asettaminen epäedulliseen  asemaan voisi hyödyttää ulkopuolisia.

Meidän on keskityttävä ennen kaikkea  kalastuksen sosioekonomiseen aspektiin.

Viimeisenä mutta ei vähimpänä  Saskia Richartz.

Eikö tämä uudistus keskity tarpeeksi  sosioekonomisiin aspekteihin,

vaan keskittyy liikaa ympäristöaspekteihin?

Ensinnäkin EU:n kalastuslaivasto  on liian suuri.

Komissio arvioi, että laivasto  voi nykyisin pyydystää

kaksi tai kolme kertaa  kestävän määrän kalaa.

Tällä on valtavia ympäristökuluja,  mutta myös taloudellisia, kuten sanoit.

Meidän on siis pienennettävä kalastus-  kapasiteettia uudistuksen avulla