Mepit ovat tutkineet Turkin kehitystä kohti EU-jäsenyyttä. Keskustelimme mietinnöstä vastanneen hollantilaismeppi Ria Oomen-Ruijtenin kanssa.

Turkin uudistusten kehitys

https://api.multimedia.europarl.europa.eu/documents/20125/15480106/N003-0110-FI.srt

Ria Oomen-Ruijten, laadit mietinnön  Turkin jäsenyyden etenemisestä.

Sen tiellä näyttää olevan esteitä  ja vikaa on molemmissa osapuolissa.

Aloitimme prosessin  hyväksymällä Turkin ehdokasmaaksi.

Mutta Turkin tuli täyttää  Kööpenhaminan arviointiperusteet.

Eli demokratia, oikeusvaltio,  yksilön ja yhteisön oikeudet.

Katsomme joka vuosi,  mitä on tapahtunut.

Esimerkiksi oikeuslaitosta on uudistettu.

Esimerkiksi uskonnonvapauden osalta  on tehty monia hyviä eleitä,

uuden perustuslain myötä  tilanne paranee.

Sarkozy ja Merkel eivät halua  nähdä Turkkia EU:n jäsenenä.

Erdoğan sanoi hiljan, ettei halua Saksan  turkkilaisten mukautuvan Saksaan.

Eivät. Ranskassa  on vaalit ensi vuonna,

Senkin takia olin  varovaisempi kuin koskaan

Se on myös vaaliretoriikkaa,  hyvässä mielessä.

että Ranska ja Saksa  olisivat ehdottaneet

neuvottelujen estämiseksi mitään, mikä  olisi saanut yksimielistä kannatusta.

Sanoit puheessasi, että  Euroopan ja Turkin välisen sillan

yhden pilarin pitää olla lujasti kiinni  Bosporinsalmen tällä puolella.

Mitä se tarkoittaa,  ja miten se saavutetaan?

joten näkyy, miten sillat  voidaan kiinnittää.

Halusin sanoa, että jos Turkilla  on hyvä rooli alueellaan,

se on erittäin tärkeää  Euroopan unionille.

Se on tärkeää Turkille,  koska ne kaikki ovat naapureita,

mutta se on tärkeää  myös Euroopan unionille.

Mutta jos Turkki haluaa olla  tärkeämmässä roolissa sillä alueella,

sen pitäisi pysyä  yhteydessä Euroopan unioniin.

Eräiden meppien mielestä neuvottelut  tulisi keskeyttää, ideasta luopua,

koska Turkilla on hyvät välit  Hizbollahin, Iranin ja Syyrian kanssa.

Eikö meidän pitäisi juuri  sen takia olla lähempänä Turkkia?

Kyllä, minusta Turkki  voi olla tehokas välittäjä...

Euroopan unionin ja noiden meistä  kauempana olevien maiden välillä.

Mutta pyydän samalla Turkkia pysymään

kiinnittyneenä Euroopan unioniin.  Sen minä halusin sanoa.

Entä Kyproksen kysymys?  Sitä ei ole ratkaistu.

Ihmiset unohtavat, että vuoden 1974  miehitys ei ollut provosoimaton.

Toivon tapahtuvaksi niin, että -  jopa ennen vaaleja -

Ban Ki-moonin ja ehkä myös  Euroopan komission avustuksella

päästään ratkaisuun  tästä jaetusta saaresta.

Toivon vilpittömästi,  että niin käy.

Jos ei, se ei estä vain Kyproksen  kreikkalaisten suhteita Turkin kanssa

vaan myös monia asioita, joissa me  tarvitsemme Turkkia liittolaiseksemme,