Vaikka Euroopan keskuspankki on pumpannut pankkeihin viime aikoina miljardeja, EU:n yrityksillä on yhä vaikeuksia saada lainaa. EPTV tutkii kriisin inhimillisiä seurauksia Belgiassa ja Italiassa.

Reportteri: Velkakriisin kohtalokkaat verot

https://api.multimedia.europarl.europa.eu/documents/20125/16040477/m003-0209-fi_mf.srt

Euroopan keskuspankki on viime aikoina  pumpannut pankkeihin miljardeja,

mutta EU:n yrityksillä on yhä  vaikeuksia saada lainaa.

EuropalTV tutki  Belgiassa ja Italiassa,

missä monet yrityksien omistajat ovat  tehneet itsemurhan talouskriisin vuoksi.

Heidät tunnetaan valkeina leskinä,  ja he saapuivat

kaikkialta Italiasta Bolognassa  4. toukokuuta pidettyyn tapaamiseen.

He tulivat tukemaan surun  ja ahdistuksen murtamaa leskeä.

He ovat niiden yrittäjien vaimoja ja  kumppaneita, jotka ovat tehneet

Tiziana oli käsityöläisen  Giuseppe Campaniellon vaimo.

Mies sytytti itsensä tuleen  verotoimiston edessä 28. maaliskuuta,

sillä häntä oli vaadittu maksamaan  n. 200 000 euroa erääntyneitä maksuja.

Giuseppe oli luonteeltaan  tasapainoinen.

Hän oli peloissaan ja vaipui  niin syvään epätoivoon,

että selvästikin ainoa tie ulos  oli itsemurha.

jotka olivat ymmärtäneet  Italian tilanteen

Vuoden 2012 alun jälkeen 32 yrittäjää  on tehnyt Italiassa itsemurhan.

Niistä on tullut hyvin varovaisia  rahan lainaamisessa

etenkin vaikeuksissa oleville  yrittäjille.

Luottopula tarkoittaa muutakin  kuin korkeita lainakustannuksia.

Nykyään pienten yritysten on  mahdotonta lähestyä samoja

tahoja, joiden kanssa he ovat  asioineet aiemmin,

Pienet yritykset kärsivät eniten,  sillä niillä ei ole maksuvalmiutta

vaikka pienet ja keskisuuret yritykset  ovat Italian talouden selkäranka.

Ernesto Rinaldi on pullottanut  mineraalivettä yli 50 vuoden ajan.

Hänen mielestään pienten yritysten  selviytyminen ei enää ole taattua.

Jos odottaa maksua 120  päivän kuluessa,

eikä sitä kuulu vielä 180  päivän päästäkään,

EKP on pumpannut pankkeihin  1000 miljardia euroa 1 %:n korolla.

Ovatko pienet yritykset saaneet mitään  rahasta, joka voisi elvyttää ne?

Euroopan keskuspankilta ja muualta  saadusta rahasta

ei ole tullut yrityksille penniäkään.

Intensa Sanpaolo -pankissa  ollaan eri mieltä.

Hyöty ei ole siinä, että saan lainan  keskuspankilta prosentin korolla.

ja annan sen sinulle, jotta voit  ostaa esimerkiksi sorvin.

Tällä hetkellä lainaan sinulle rahaa  sorviin viiden prosentin korolla,

viime joulukuisen seitsemän  prosentin koron sijaan.

Mutta kun tarkastellaan EU:n pankkeihin  pumpatun rahan määrää,

eikö korkojen pitäisi olla  matalammat?

Ovatko pankit yhä  kasvua tuottavia koneita?

Siirrymme nyt Brysseliin, kansainvälisen  pankin kaupankäyntikerrokseen

Heidän edustajansa mukaan asia  täytyisi arvioida tilannekohtaisesti.

Monissa valtioissa yritykset,  etenkin euroalueen reunalla olevat,

maksavat myös riskipreemiota, joka on  kytketty niiden kotimaiden talouteen.

Tällä belgialaisella taloustieteilijällä  on pankkisysteemiin kriittinen kanta.

Hänen mielestään pankit  käyttävät yrityksiä hyväkseen

paikkaillakseen menetyksiään  talouskriisin aikana.

että ne haluavat vähentää  ottamiaan riskejä

mutta toisaalta myös kasvattaa  luottonsa kannattavuutta.

Yrityksille annettujen luottojen tuotto-  marginaalit ovat yli kaksinkertaistuneet,

ja selvä syy tähän on yksinkertaisesti  vähentynyt kilpailu.

Dimitri Verboomen on maksanut  kovan hinnan.

Hänen markkinointiyrityksensä  meni konkurssiin maaliskuussa

ja hänen täytyi irtisanoa  lähes 50 ihmistä.

Hänelle ei myöskään myönnetty  400 000 euron pitkäkestoista lainaa.

Pankit vaativat häneltä merkittäviä  henkilökohtaisia takuita yritykselleen.

on merkittävä summa, joka voi  aiheuttaa taloudellisia ongelmia.

Jos asiat menevät huonosti,  se voi saattaa

yrityksen omistajan perheen  ja yrityksen vaikeuksiin.

Dimitri kritisoi pankkeja myös  päätöksien tekemisen hitaudesta.

Hän hukkasi kuusi kuukautta ja  hänen yrityksensä kärsi.

EKP harkitsee taas uusia toimia  lisätäkseen pankkien maksuvalmiutta.

Onko siitä tällä kertaa apua  pienille ja keskisuurille yrityksille?