Vuoden 2010 LUX-elokuvapalkinto meni "Die Fremde" -nimiselle saksalaistuotannolle turkkilaistytöstä Berliinissä. Palkinto edistää elokuvan kansainvälistä levitystä mm. tarjoamalla sen tekstityksen 23 EU-kielellä.

Reportteri: Elokuvat kansainväliseen levitykseen

https://api.multimedia.europarl.europa.eu/documents/20125/15346669/m003-0105-fi.srt

Ensimmäinen LUX-elokuvapalkinnon  voittanut nainen, Feo Aladag,

tutkii elokuvassaan "Die Fremde"  nuoren turkkilaisnaisen ongelmia.

Tämä kokee tulleensa perheensä  torjumaksi Istanbulissa ja Berliinissä.

EuroparlTV käy elokuvissa  parlamentissa.

Lakkaa unelmoimasta, sanoo äiti  25-vuotiaalle tyttärelleen

tämän lähtiessä Berliiniin  poikansa kanssa.

Nuori nainen lähtee Istanbulista, jossa  hänen aviomiehensä pahoinpitelee häntä.

Berliinissä hän haluaa elää  valitsemaansa elämää.

Mutta hänen perheensä, joka ei pysty  luopumaan tavoistaan, torjuu hänet.

Tarinan puolelleen saamat mepit antoivat  Aladagin elokuvalle LUX-palkinnon.

Elokuvamme "Die Fremde" käsittelee  suvaitsemattomuuden voittamista.

Tein sen, sillä uskon meidän elävän  monikulttuurisessa yhteiskunnassa,

joka ei enää voi perustua  konsensuksen edistämiseen.

LUX-palkinto on tärkeä silta  kansallisten identiteettien tuolle puolen.

kulttuuriin ja koulutukseen  on niin tärkeä.

Eurooppalainen identiteetti, integraatio  EU:ssa ja kulttuurinen monimuotoisuus

ovat LUX-palkinnon suosimia teemoja,  jotka löytyvät toisistakin finalisteista.

Filippos Tsitoksen "Akadimia Platonos"  on vetoomus muukalaiskammoa vastaan.

Siinä kreikkalaismiehelle selviää, että hän  on albanialainen ja muukalainen itselleen.

Laitonta maahanmuuttoa  ja väkivaltaa, jota se voi synnyttää,

käsitellään Olivier Masset-Depassen  elokuvassa "Illégal".

Eurooppa näkee maahanmuuton  taisteluna haasteen sijaan.

Olemme kaikki valmiita taistoon,  mutta asia on nähtävä toisin.

Meidän tulisi pikemminkin keskittyä  taistelemaan mafiaryhmiä vastaan.

Ne kasvavat ja niistä on tulossa  yhä vaarallisempia.

Arkoja aiheita, jotka keräävät  vähemmän katsojia kuin Hollywood-leffat.

Elokuvateattereissa kolme neljästä  elokuvasta on amerikkalaisia.

Kuulimme saksalaisohjaaja  Wim Wendersin mietteitä.

Eurooppalaisella elokuvalla  menee paremmin kuin koskaan.

Kansallinen elokuvateollisuus  kukoistaa kaikkialla Euroopassa.

Mutta yhä harvemmat elokuvat  ylittävät rajoja.

Rajat ovat kadonneet,  eurooppalaiset voivat mennä kaikkialla,

mutta elokuvat eivät enää.  Ja se on ongelma.

Että elokuvaa voitaisiin levittää EU:ssa,  LUX-palkinto tarjoaa voittajalle

tekstityksen kaikilla  EU:n 23 virallisella kielellä

ja yhden version levitykseen  jokaiselle jäsenmaalle.