Uusi yhteinen maatalouspolitiikka on muotoutumassa EP:n täysistuntoäänestyksen jälkeen. Meppien Michel Dantin (EPP) ja Bas Eickhoutin (Greens) haastattelu.

Haastattelu: Kohti vihreämpää maataloutta?

https://api.multimedia.europarl.europa.eu/documents/20125/16244565/n003-0238-fi.srt

EU:n maatalous saa 363 miljardia euroa  ennen vuoteen 2020 mennessä,

mutta tuleeko siitä  ympäristöystävällisempi?

Yhteisen maatalouspolitiikan  uuden uudistuksen alla

kaksi meppiä puhui meille täysistunnon  ratkaisevan äänestyksen jälkeen.

EPP:n Michel Dantin  ja vihreiden Bas Eickhout.

YMP:n budjettia leikataan 13 % vuoteen  2020 mennessä. Onko arpa heitetty?

8. helmikuuta tehdyn ehdotuksen  mukaisesti meidän on vähennettävä

maatalousbudjettia 49 miljardilla  budjettikauden aikana.

Se vastaa yhden vuoden menetystä  kuudesta. Se on katastrofi.

Siten maatalous on vaarassa  keskipitkällä aikavälillä.

Riippuu siitä, mitä rahoilla tehdään.

Jos maataloutta  aiotaan todella nykyaikaistaa,

Mutta jos rahat ovat vain vanhanaikaista,  suurteollisuusmaataloutta varten,

EP päättää nyt  yhdessä jäsenvaltioiden kanssa

YMP:n uudistuksesta.  Muuttaako se mitään?

Puhuin erään komission virkamiehen  kanssa, joka sanoi spontaanisti:

"Se oli yksinkertaisempaa,  kun teimme sen yksin."

Tuomme ensi kertaa  tuulahduksen demokratiaa

Jos ajattelen,  miten EP on äänestänyt,

olen nähnyt samoja  hyvin konservatiivisia voimia,

joita nähtiin aina  maatalousministerineuvostossa.

Olen nähnyt samoja konservatiivisia voimia  EP:n maatalousvaliokunnassa.

Olen siis hyvin pettynyt siihen,  mitä EP:ssä on tapahtunut.

Vaikka meillä on nyt  yhteispäätösvalta,

en valitettavasti näe  siinä mitään eroa.

80 % suorista tuista annetaan  kuulemma 20 prosentille viljelijöistä.

Valmistelemamme YMP-uudistuksen  täytyy antaa,

korkeampien raaka-ainehintojen  globaalissa tilanteessa,

nuorille toivoa ja halua  tulla tälle alalle.

13,5 miljoonasta viljelijästä  lähes 5 miljoonaa on yli 65-vuotiasta.

Joten sanokaa mitä vain, meillä ei ole  ihmisiä tuottamaan omaa ruokaamme.

Olemme yrittäneet. Olemme yrittäneet  muuttaa sitä esim. katoilla,

laskemalla viljelijöiden  saamien tukien kattoa.

Mutta se hylättiin. Mahdollisuus oli  olemassa, mutten tarttuneet siihen.

Nyt on niin,  että päätöksemme mukaan

80 % rahoista menee edelleen  20 suurimmalle viljelijälle.

Olisimme voineet muuttaa sitä,  mutta se tilaisuus meni ohi.

Onko YMP uudistuksen jälkeen  ympäristöystävällisempi?

Uskon, ettei kaikki tapahdu  julkisen politiikan kautta.

Viljelijät eivät ole odottaneet,  että me muutamme heidän työtään.

Veden laadun parantuminen  monilla alueilla

johtuu käytäntöjen muuttumisesta  eikä hallinnollisista päätöksistä.

etenkin palkitsemalla  niitä viljelijöitä,

jotka omaksuvat erilaisia  ympäristöystävällisiä käytäntöjä.

30 % hehtaaria kohti  tarkoitetusta avusta

päätetään sen mukaan.  Se on ns. vihertämistä.

Vihertäminen on yhä mukana,  joten ensi kertaa

maatalouspolitiikat ovat  suuntautuneet vihertämiseen.

Mutta jos ajatellaan varsinaisia toimia,  muuttuuko maatalous niillä?

Yksi esimerkki on se, että suosimme  nyt viljelyn monipuolistamista,

mutta mitä se tarkoittaa?  Viljelijät tekevät niin jo.

Ne ovat normaaleja käytäntöjä,  he saavat silti rahaa siitä.

Muuttaako se maataloutta Euroopassa?  Ei, mutta sanomme sitä vihertämiseksi.

Tarkoittaako uudistus, että vältämme  maitokriisin kaltaisia kriisejä?

Minä uskon,  että ehdotetut turvaverkot

joita on 40 % vähemmän  kuin edellisellä kaudella,

eivät auta  selviytymään vakavasta kriisistä.

Se on sekoitus. Eräissä asioissa viljelijät  saavat vähän enemmän mahdollisuuksia,

mutta monissa muissa  mahdollisuus on taas menetetty.

Viljelijöiden protestit  eivät ole vielä päättyneet. En usko.