Tarina siitä, miten eurooppalaisten tärkeinä pitämät arvot, esimerkiksi arvokkuus, tasa-arvo ja solidaarisuus, kirjattiin EU-oikeuteen.

Historia: EU:n perusoikeuskirja

https://api.multimedia.europarl.europa.eu/documents/20125/16348442/v001-0025-fi.srt

Arvokkuus, tasa-arvo  ja solidaarisuus ovat

arvoja, joita pidetään nyt  itsestään selvinä Euroopassa.

Mutta ne sisällytettiin  EU-lakeihin vasta vuonna 2000.

olivat mukana laatimassa  EU:n perusoikeuskirjaa.

Berès edusti parlamenttia  ja Vitorino komissiota.

laajempi maantieteellinen yksikkö  laajentumisen myötä,

ja taloudellisten  ja markkina-arvojen lisäksi

halusimme antaa  yhteisille arvoillemme substanssia

Haluttiin myös luoda  EU:n perussopimuksille

Jo vuonna 1950 Euroopan neuvoston  Euroopan ihmisoikeussopimus

sisälsi monia  kansalais- ja poliittisia oikeuksia.

silloisten 15 EU-maan johtajat  päättivät mennä pidemmälle.

Puoli vuotta myöhemmin peruskirjan  valmistelukunta kokoontui ensi kerran.

Siihen asti yhteisön oikeudesta,  EU:n aineellisesta oikeudesta,

neuvottelivat hallitukset.  Ne voitiin sitten ratifioida

tai parlamentti  antoi niistä mielipiteensä.

Jäsenvaltioiden neuvottelut käytiin  suljettujen ovien takana.

Meidän piti lisätä  demokraattista oikeutusta,

joka syntyy sekä valmistelukunnan  työn läpinäkyvyydestä ja avoimuudesta

että, mikä on tärkeää, Euroopan  parlamentin läsnäolosta -

täysin valtuuksin,  ei vain tarkkailijana -

ja ennen kaikkea kansallisten  parlamenttien. Se oli ensimmäinen kerta.

Neuvottelupöydässä istui tärkeimpien EU:n  ja kansallisten poliittisten elinten edustajia.

15 jäsenvaltioista,  yksi Euroopan komissiosta,

He ryhtyivät työhön mutta joutuivat  umpikujaan sosiaalisista oikeuksista.

Koska toisissa maissa  on todellisia sosiaalisia oikeuksia,

jotka on toimeenpantava samoin kuin  kansalais- ja poliittiset oikeudet,

mutta toisissa maissa ne ovat  ohjelmallisia standardeja,

joilla ei ole suoraa  täytäntöpakkoa tai sitovuutta.

Sukupuolten tasa-arvo, lasten oikeudet ja  muita vaikeammin tavoitettavia oikeuksia

sisällytettiin  Euroopan perusoikeuksiin.

Siinä on myös artikla ammattiyhdistysten  vapauksista, lakko-oikeudesta,

josta oli, kuten voi kuvitella,  hyvin vaikea neuvotella,

Valmistelukunta jätti peruskirjaluonnoksen  valtionjohtajille alle vuodessa.

että olimme kirjoittaneet  raakaluonnoksen

he voisivat kirjoittaa  osia siitä uusiksi.

ettemme saavuttaisi päämääräämme,  kunhan puhuimme vain.

Jäsenmaiden paras kunnianosoitus  valmistelukunnalle

oli se, ettei keskustelua  käyty peruskirjan sisällöstä

Yksinkertainen poliittinen julistus  vai sitova lakiteksti?

Ilman jäsenmaiden  yksimielistä sopimusta

peruskirja ei ollut aluksi sitova,  ainakaan virallisesti.

Jo ennen kuin peruskirja  oli sisällytetty perussopimukseen

useiden jäsenmaiden  perustuslakituomioistuimet

ja jopa unionin tuomioistuimen  julkisasiamiehet

joka ei ollut vielä  juridisesti sitova.

Peruskirja hyväksyttiin  virallisesti vuonna 2007.

Kolme maata kuitenkin  rajoitti sosiaalisia oikeuksia:

Iso-Britannia, Puola  ja Tšekin tasavalta.